Eckerö, Ahvenanmaa, 24.4.18

Turun kotkat matkustivat Åland 7s turnaukseen mitalin kiilto silmissä, sillä tiedossa oli jo suomen mestaruus hopeaa viime turnauksen jäljiltä. Ahvenanmaan turnaukseen lähdettiin tarkoituksena kerätä tärkeitä kokemuksia seiskarugbyn pelaamisesta.

Turnaukseen lähtivät:

Aleksi Almenoksa, Rasmus Basilier, Thibo Godin, Olle Holmbäck, Lauri Inkinen, Kamel Kalmoni, Jaakko Kanniainen, Kristian Saukkoriipi sekä Marko Viljanen. Turku sai myös kaksi tärkeää vahvistusta Ahvenanmaan rugbyseurasta Åland Stags:sta.

HRC Tiger Cubs vs Eagles 0 – 12 (0 – 7)

Aleksi Almenoksa 7p, Jaakko Kanniainen 5p

Pitkän matkan jälkeen vaihdettiin kovalla kiireellä pukukopissa kamppeet niskaan ja juostiin kentälle hätäiseen lämmittelyyn kiireisen aikataulutuksen vuoksi. Kiireen tuoma paniikki näkyi kotkien otteissa ensimmäisessä erässä, mutta saivat siitä huolimatta pidettyä Helsingin tiikerit pitkälti omalla puoliskollaan ja pisteittä. Aleksi Almenoksa rikkoi viimein Tiikereiden linjan keskeltä kenttää helpon näköisesti ja nosti kotkat 7:n pisteen etuasemaan ensimmäisen erän lopulla. Tiikereiden raskas pakka ja muutama nopeaa juoksijaa meinasivat avata oman pistetilinsä, mutta Marko Viljanen esti selkeän tryn hienolla taklauksella juuri ennen try-aluetta paiskaten hyökkääjän ulos kentältä.

Toinen erä oli yhtä kovaa vääntöä ja fyysistä seiskarugbya. Eaglesit estivät tiikereiden rynnimisen tiukalla puolustuksella ja agressiivisella ruck-pelaamisella. Kotkat veivät vastahyökkäyksen vastustajan päätyyn rangaistuspotkulla, joka pysyi kuitenkin kentän puolella, mutta tiukan linjapuolustuksen avulla tilanne saatiin kuitenkin vielä käännettyä kotkien omaksi scrumiksi. Toistuvien scrum-virheiden päätteeksi kotkat rankaisivat tiikereitä nopeasta vapaapotkusta, kun Coach-Kanniainen syöksyi helpon hand-offin siivittämänä itsensä try-alueelle.

WRC vs Eagles 12 – 14 (7 – 0)

Aleksi Alemnoksa 7p, Lauri Inkinen 7p

Päivän toinen ottelu alkoi Turulta rauhallisemmin. Hyökkäyksestä ei kuitenkaan vielä löytynyt riittävästi syvyyttä, ja kun etenemistä ei tapahtunut alkoivat paniikkimaiset ratkaisut, jotka antoivat Helsingin sotureille mahdollisuuden juosta vapaana ympäri kenttää. Puolustus ei kuitenkaan hajonnut paniikista, ja warriorsien nuori joukkue saatiin pidettyä matalissa pisteissä.

Toisessa erässä Turun kotkilla oli näytön paikka. Nyt pitäisi viimeistään aloittaa pelisuunnitelman mukainen pelaaminen ja lakata panikoimasta. Turun syötöt eivät osuneet käsiin ratkaisun paikoissa, hyökkääjät seisoivat pallon edessä, ja puolustajat tekivät virheitä ruckeissa minkä kerkesivät. Kotkien tylsien kynsien ja pehmeiden rikkeiden ansiosta WRC:n miehet keräsivät varmuutta ja intoa entisestään, ja rikkoivat linjan pelin toiseen tryhyn.

2 minuuttia jäljellä peliä, ja kapteeni pitää palopuheen joukkueelle; nyt pitää kääntää kurssia tehdä pisteitä. Vielä on mahdollisuus voittaa. Warriorsin aloituspotkusta pallo tulee Coach-Kanniaisen haltuun, jonka perässä on kaksi innokasta puolustajaa ja aloittavat Jaakon raahaamisen ulos kentältä. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, ja kolmas puolustaja tulee hätiin varastamaan palloa. Pallo kuitenkin pysyy Kanniaisen käsissä ja irroitautuu puolustajista täyteen sprinttiin, ja baana on auki. Hätäapuun saapunut soturi saavuttaa Turun valmentajaa, mutta tuki on lähellä ja pallo saadaan syötettyä Lauri Inkisen kouraan, joka viimeistelee kotkien ensimmäisen tryn. Tilanne on 12-7 ja yksi minuutti jäljellä.

Aloituspotkusta Turku ei saa palloa takaisin ja WRC aloittaa levittämisen. Kaksi phasea WRC saa aikaiseksi ennen kuin turkulaiset kynsivät pallon takaisin itselleen. Vastahyökkäys aloitetaan oikeaan laitaan, mutta tiet ovat suljettu. Hyökkäyssuunta käännetään vasempaan laitaan ja kahdella pitkällä syötöllä Aleksi Almenoksalle, joka juoksee itsensä helponnäköisesti laitaa hipoen läpi ja try-alueen puolelle, ja lopulta keskellä kenttää. Pilliin vihelletään pelin päätteeksi, ja Turku voittaa 12-14, ja on finaalissa!

Eagles vs HRC Mini Guns 7 – 43 (7 – 28)

Rasmus Basilier 7p

Kaksi ottelua turnauksessa jäljellä ja molemmat niistä on HRC:n ykkösaseita vastaan. Ensimmäinen ottelu lohkovoitosta ja seuraava turnausvoitosta. Kummallekkin joukkueelle on jo selvää: HRC on jo voittanut mestaruuden ja Turku on voittanut hopeaa. Turkulaiset päättävät hidastaa vauhtia ja toteaa tämä ei ole se peli, joka pitää voittaa; harjoitellaan rakennetta.

Mini Gunsit eivät ole hävinneet yhtään mestaruussarjaottelua suomalaista joukkuetta vastaan neljään vuoteen, ja sellaiset ovat poikien otteetkin. HRC juoksee varman näköisenä helposti laidasta laitaan ja läpi avaten pistetilit nopeasti. Puolustuksessa vuotaa bäckilinja ja saumoja ei saada kurottua kiinni.

Turkulaiset saavat kuitenkin pallon käsiinsä ja aloittaa pelirakenteen mukaisen hyökkäyksen. Pallo kulkee nopeasti toiseen laitaan, mutta HRC:n miehet tappavat tilan ja hyökkäys lähtee nopeasti toiseen laitaan. Tällä kertaa linjan rikkoo Turun yksi kokeennemmista kotkista, Rasmus Basilier. Rasmus juoksee loppuun asti ja tekee Turun ainoat pisteet pelissä.

Finaali: HRC Mini Guns vs Eagles 55 – 0 (22 – 0)

Finaali alkaa vastaanotolla, ja hyökkäys aloitetaan omasta päädystä. Nopeilla levityksillä saadaan vastustajan linjaa levitettyä, mutta aukkoja ei löydy. Pallo pysyy hienosti kotkien käsissä ensimmäiset 3 minuuttia, mutta linjarikkoa ei saada aikaiseksi. Lopulta kotkat alkavat taas jännittää, ja paniikissa pallo menetetään potkulla vastustajalle. HRC hyökkää laidasta laitaan, mutta nyt tilaa ei olekaan. Puolustusta saadaan ylläpidettyä hetken, mutta sitten linja rikkoutuu ja pato vuotaa sisään. Loppu peli jatkuu samalla tavalla, Turku pyrkii hyökkämään laidasta, mutta palloa syötellään vastustajalle ja levittäminen lakkaa forwardeissa; HRC rankaisee ja hajoittaa kotkien puolustuslinjan bäcksilinjasta. Turku jäi finaalissa pisteittä ja HRC voittaa turnauksen komein lukemin 55-0.

Man of the tournament: Lauri Inkinen

Lauri pelasi täydellä tehoilla koko turnauksen, teki töitä valtavasti koko joukkueen puolesta, tuki ja haki paikkoja. Laurilla oli kovin tahto voittaa ottelut!

Turussa on viime vuoden aikana panostettu seiskarugbyyn eri tavalla kuin viime vuosina. 7s rugbya pidettiin vuosia liian riskialttiina ja loukkaantumisherkkänä lajina sillä ottelut pelataan talvisin tekonurmilla. Turun Eaglesit kuitenkin todistivat akaisemmille sukupolville, että kun panostaa fyysisesti vaativiin turnauksiin sekä seiskanomaiseen pelaamiseen, loukkaantumiset vähenevät merkittävästi ja kentällä alkaa näkyä tuloksia. Turussa seiska ei näytä enää 15-rugbylta seitsemällä miehellä, vaan pelissä on jo ajatusta. Tänä vuonna nopea kehitys riitti Suomessa toiseen sijaan. Turku Eagles voitti toisen mestaruussarja hopeamitalinsa, mutta tällä kertaa seiskarugbyssa! Ensi vuonna tähdätään korkeammalle.